Hyvää Uutta Vuotta

Ja myöhästyneet joulutoivotukset.

Keskustelufoorumit (9.1)

Sain vihdoin osallistuttua keskusteluun jollain foorumilla. Kirjoitin lyhyen arvostelun eilen näkemästäni Avatar leffasta suomi24 palstalle: http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8707513/41724939.

Joillakin suomi24:n palstoilla keskustelu on liian jumiutunutta ja mustavalkoista jotta niille viitsisi osallistua. Erityisesti tämä näkyi lähiöni nimen alla tapahtuvassa keskustelussa. En yleensä seuraa suomi24-foorumin kaltaisia yleisfoorumeita. Luen mieluummin kirjastot.fi kestusteluita tai Risingshadow:n palstaa. Näillä kirjoitukset pysyvät yleensä kasassa eivätkä mene henkilökohtaisuuksiin tai jämähdä jankkaamiseksi. Näin näistä keskusteluista on enemmän iloa ja hyötyä, vaikkei itse osallistuisikaan.

Lainaus wikistä (17.0)

Lainasin wikistä David Attenboroughia käsittelevää artikkelia. Olen katsonut aina innokkaasti hänen tekemät luontosarjat. Olisin normaalisti hakenut tiettyä artikkelia sanahaulla, mutta nyt etsin sen "selaa luokittain" toiminnon avulla.

"Sir David Frederick Attenborough CBE (s. 8. toukokuuta 1926 Lontoo) on kuuluisien BBC:n luontodokumenttien juontaja ja luonnontieteiden popularisoija. Hän on myös antropologi ja on toiminut BBC:n johtotehtävissä. Suomessa osa Attenborough'n dokumenteista on lähetetty YLE:n kanavilla Avara luonto -nimikkeen alla. Näyttelijä-ohjaaja Richard Attenborough on hänen isoveljensä."

Viite: David Attenborough. (2009, marraskuun 9). Wikipedia, . Haettu 15.54, joulukuun 14, 2009 osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=David_Attenborough&oldid=7571939.

Verkkokurssin aihe päätetty (12.0)

Teen verkkokurssini Flickristä. Kuvapalvelusta on varmimmin käyttöä osastollamme. Verkkokurssin suunnitelusta on apua, vaikka opettaisinkin Flickrin käyttöä vanhaan tapaan paikan päällä. Täytyy vielä tehdä auto-osastolle omat tunnukset Flickriin, tein kiireessä henkilökohtaisen tilin. Tai sitten teetän auto-osaston tilin jollakulla toisella opisekulun varjolla. Varsinaista kurssia rakentelen pikkuhiljaa kunhan aika riittää.

Vielä Flickristä (15.1)

Sain aikaiseksi tilin Flickriin. Kannustimena toimi työkaveri joka tarvitsi kirjastoautopäivien kuvia mukaansa kirjastoautotoimikunnan kokoukseen. Sen sijaan, että kuvat olisi otettu tikulle, loin tilin Flickriin ja pistin ne sinne. Eli minun flickr tunnukseni on juhapo.

Bloggeri huijaa

En ole saanut useampaa tekstiä aikaiseksi samana päivänä, vaikka päivämäärien mukaan näin voisi ajatella. Bloggeri vain ottaa päiväykseksi sen milloin teksti on ensimmäisen kerran tallennettu. Koska teen samaa kirjoitusta vähän kerrallaan, useankin päivän ajan ja saatan samana päivänä aloittaa muitakin blogikirjoituksia, tulee blogiin sitten vääriä päiväyksiä. Tätä ongelmaa ei olisi jos bloggeri merkkaisi varsinaisen julkaisupäivän.

Webinaarit (13.0 ja 9.0)

Olen päässyt rästiurakassani webinaareihin. Keskustelupalstat odottavat vielä pöydällä, eniten vaikeuksia tuntuu aiheuttavan sellaisen keskustelun löytäminen johon haluaisin osallistua. Esimerkiksi suomi 24- foorumilla oman lähiöni keskustelu on jämähtänyt samaan aiheeseen. Keskustelijat ovat jakaantuneet kahteen leiriin, kukaan ei mieti asian molempia puolia. Lisäksi (ainakin minun mielestäni) jotkut puheenvuorot lähentelevät laitonta uhkausta, ihmettelenkin millainen moderointikynnys siellä on.

Takaisin webinaareihin. Mielestäni webinaarit sopisivat ihan hyvin työvälineiksi. Niillä voisi varmasti korvata osan kirjaston tiedotustilaisuuksista, kunhan varmistetaan osallistujille tarpeellinen koulutus ja välineet. Parhaiten webinaari sopii mielestäni tunnin tai kahden pituisiin tilaisuuksiin. Jos tapahtuma-aika on tuota pidempi, mukana on yleensä kahvitauko tai peräti ruokatauko. Tuollaisia taukoja käytetään vähän vapaampaan kanssakäymiseen. Itse olen kuitenkin puhunut tauoilla työasioita tai ainakin sivunnut niitä. Tällöin esiin on noussut asioita, joista ei normaalissa kokouksessa olisi puhuttu.

En usko, että työkaverinikaan ihmettelisivät kun asia heille selitettäisiin. Joutuisivathan hekin varmasti osallistumaan webinaareihin jos ne otettaisiin seudulla käyttöön. Valitettavasti en itse ehtinyt osallistua kumpaakaan chatti-webinaariin, nämä kurrssityötkin ovat pahasti päässeet kasautumaan. Täytyy yrittää urakalla tehdä niitä läpi, vielä kun keksisi verkkokurssiaiheen.

LIbrary Thing (16.0)

Suggester ja unsuggester toimivat joten kuten. Suggester ehdottelee pääasiassa saman kirjailijan kirjoja joita itsellä on. Suggester ei tarjoa paljoakaan kirjailijoita, joita ei ole sille itse antanut. Paremmin uusia luettavia kirjoja löytää kirja-arvosteluiden kautta. Tämä oli kyllä odotettavissakin, suggesterhan on vain ohjelma, ei sen voi odottaa olevan kekseliäs. Samanlaisen tuloksen sain kun kokeilin ehdottelijaa oma LibraryThing tilini kautta.

Unsuggester ei toimi mielestäni ollenkaan ilman tiliä LibraryThingissä, se tarvitsee enemmän tietoa kuin yhden kirjan. Kun kokeilin sitä tilini kautta, se antoi huonoimmiksi kasan uskonnollista- ja elämäntapakirjallisuutta. Mutta joukossa oli Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään. Minähän pidän Shakespearestä, hänen näytelmänsä ovat aivan loistavia. Olen lukenut hänen teoksiaan (ainakin Macbethin sarjakuvana), no okei ehkä minulla ei ole yhtään hänen teostaan hyllyssä. Mutta vähän yllätyin, että Unsuggester tarjosi Shakespearea sopimattomana. Eivätkö hänen kirjansa kiinnosta niitä ihmisiä jotka lukevat samoja kirjoja kuin minä?

Voitaisiinko LibraryThingiä käyttää kirjojen suositteluun, niin kuin blogissa ehdotettiin? Ehkä, tällöin se voisi korvata joitain kirjastojen tekemiä omia nettisivustoja. Sivustelle voisi luoda keskusteluryhmiäkin. Joku opettaja onkin jo ilmeisesti käyttänyt palvelua tähän tarkoitukseen ja luonut luokalleen keskusteluryhmän. Olisiko LibraryThing helpompi tapa luoda kirjallisuussivuja kirjastoille? Varmaan, mutta paremmuudesta en tiedä, koska kirjastojen omathan sivut ovat aina räätälöityjä. Mutta kevyempi tapa tuo olisi aloittaa.

Niin ja oma LibraryThing nimeni on juhapo.

Flickr ja muut kuvapalvelut (15.0)

Vaikeinta oli valita kuva. Ajattelin aluksi ottaa melkein minkä vain, mutta mietin sitten paremmin. Kuvassa on toinen autoistamme, ei minun vaan toispaikkakuntalaisen kollegani kuvaamana. Kuva on otettu Haminan kirjastoautopäivillä elokuussa. Itse ottamiani kuvia en ole vielä flickriin saanut. Otan sen hommakseni ja pistän tänne linkin sen tehtyäni. Tulipa nyt tuokin lupaus tehtyä :)

Kuvassa on voimassa creative commons lisenssi, jonka mukaan kuvia saa käyttää, jakaa, näyttää ja muokata, kun mainitsee kuvan yhteydessä tekijän/oikeuksienomistajan (kunhan ei kuitenkaan väitä, että oikeuksien omistaja hyväksyy esittäjän työn). Eikä käytä kuvia kaupallisiin tarkoituksiin. Tuo on oma suomennokseni käyttöoikeuksista, jos joku tietää paremmin korjatkoon mieluusti. Yritin löytää "virallista" suomennosta esim. creative commonsin suomenkielisiltä sivuilta, mutta en ihan suoraa sellaista löytänyt.



Eli kiitoksia Kruiserille Tarina-automme kuvasta



http://www.flickr.com/photos/kruiserfinland/3832578837/in/set-72157621948564313/


Helpoin tapa käyttä kuvapankkeja olisi käyttää niitä juuri kuvapankkeina. Tämä helpottaisi kuvien jakamista, varsinkin silloin kun kuvia halutaan jakaa oman intran ulkopuolle, kuten kirjastoautopäivien tapaisista tapahtumista. Kirjastoautot voisivat kuvata pysäkkejään ja niiden ympäristöä, jotta asiakkaat löytäisivät ne paremmin. Tuo olisi suora sovellus yhdestä ideasta joka mainittiin tehtävänannon 31 Flavors - Things to Do With Flickr in Libraries artikkelissa.

Mietiskellään miltä verkkoelämä tuntuu (14.0)

Teen näitä tehtäviä nyt urakalla ja pomppien läpi. Toivottavasti kukaan ei putoa kärryiltäni kun harppaan neljänteentoista tehtävään.

Yritän suhtautua syötteisiin ja deliciousiin rennosti, delissä se tuntuu onnistuvan paremmin. En tahdo millään onnistua siinä, että vain vilkaisisin saamani syötteet ja valikoisin kiinnostavimmat. Useimpiin haluan tutustua otsikkoa enemmän. Eniten apua lukuohjelmasta on siinä, ettei tarvitse käydä jokaisella sivulla erikseen katsomassa onko sinne tullut mitään uutta. Tästä olen varmaan ennkin narissut täällä.

Huonona puolena syötteidenlukuohjelmissa on niihin kertyvän tavaran määrä. Jos pitää niiden seuraamisessa parinkin viikon tauon, kiinnostavien juttujen läpikahlaaminen on aika urakka. Sanomalehdissä olevat uutiset kuulee yleensä muualtakin. Joten jos Hesari jää pariksi viikkoa lukematta, on helppo valikoida ne jutut joista haluaa syvempää tietoa. Syötteidenlukuohjelmalla tämä ei niin helposti onnistu, koska seurattavista asioista ei useinkaan muuta kautta saa tietoa.

Deliciousissa pystyn paremmin valikoimaan tutustumisenarvoiset linkit. En delin hakuominaisuutta oikein arvosta. Koska tagien kirjoitusasu on vapaa, haut pitäis tehdä useammalla taivutusmuodolla ja kahdella kielellä. Parhaiten delissä toimii verkostoituminen. Poimin linkkejä sellaisilta henkilöiltä, joiden tiedän linkkaavan minua kiinnostaviin asioihin.

Vielä facebookista (11.1 ja vähän 14)

Faserin kaltaisia palveluja käyttäessä, annat tahtomattasikin itsesi lisäksi tietoa läheisistäsi. Esimerkiksi kun otin deliciousia käyttöön, helpointa olisi ollut siirtää kaikki suosikkini kotikoneelta suoraan deliin. Samalla olisi kuitenkin siirtynyt vaimoni suosikkeja ja tämän välttääkseni valikoin haluamani tagit yksitellen koneelta. Olenhan blogissanikin antanut tietoa läheisistäni kertomalla, että minulla on lapsia ja puoliso. Siis jonkon täytyy olla vaimoni ja lapseni. Tämä on jotain mikä täytyy aina muistaa kun antaa tietojaan näihin palveluihin.

Facebook (11.0)

Kuten keskustelussa todettiinkin, suurin osa sosiaalisen median käytännöistä on vastaavia "tosi elämän" kanssa. Tietenkin on tehtävä ero oman ja organisaation mielipiteen välillä, samoin kuin tietosuojakäytännöt ovat voimassa kaikkialla. Edes siviiliminän erottamisen ongelma ei ole mikään uusi asia.

Organisaatioille jotka ovat aikaisemminkin tehneet suoraa asiakaspalvelutyötä, sosiaalisen median "rennompi" viestinnän ei pitäisi tuoda uutta. Välittöminhän viestintä tapahtuu asiakkaan kanssa kasvokkain, jolloin on mahdollista muokata sanomansa juuri tälle yhdelle henkilölle. Näin henkilökohtaiseen viestintään ei uusissa medioissa kuitenkaan päästä, joten sanoma täytyy muokata neutraalimmaksi. Rajatulle ryhmällekin suunnattu tiedotus tavoittaa kuitenkin useampia henkilöitä ja täytyy ottaa huomioon sekin, että varmasti joku kohderyhmän ulkopuolinenkin viestin lukee.

Annettujen viestien täytyy mielestäni olla yhtä oikeita mediasta ja paikasta riippumatta. Pohtimisen arvoista sen sijaan on se, että pitääkö tiedon olla sata prosenttisen luotettavaa, ennen kuin se annetaan ulos. Tällä en tarkoita sellaista minkä virkamies voi muualta kysymällä selvittää, vaan asioita joiden toteutuminen on vielä epävarmaa. Annetaanko silloin ulos epävarmaa tietoa ja pyydetään ihmisiä varautumaan etukäteen ja seuraamaan tiedotusta.

Osastollamme olemme tätä joutuneet pohtimaan, kun vanhempi autoistamme on silloin tällöin joutunut korjaamolle. Jos korjauksen kestosta ei heti aamulla ole tarkkaa tietoa, olen miettinyt pitäisikö aloittaa tiedotus, vaikka varmaa tietoa iltareittien ajamisesta ei ole. Olisin voinut laittaa nettiin, että kirjastoauto on nyt korjaamolla, viasta ei ole vielä tarkkaa tietoa, joten korjausreissu voi kestää useammankin päivän. Seuratkaa tiedotusta, mutta jollei auto tule pysäkille tiedätte missä se on. Uuskielellä olisin varmaan sanonut, että Tavoitteenamme on saada kirjastoauto korjatuksi ja reitille iltaan mennessä tai erästä puoluetta mukaillen Toivomme, että saamme auton korjatuksi ja reitin ajetuksi. Olen kuitenkin virkamiesmäisen turvallisesti odottanut, että aikataulu on varma ja aloittanut viestinnän vasta sitten.

Irc-Galleriasta lyhyesti (10.0)

En henkilökohtaisesti tunne ketään kuka olisi galtsussa. Vantaan omassa ryhmässä on 2599 jäsentä ja lisäksi pelkästään Vantaa nimen alta löytyy kolmisenkymmentä alaryhmää. Tämän lisäksi tulevat muut Vantaalaisryhmät joissa ei siis mainita Vantaata. Kirjastoista löysin Koivukylän rekisteröityneenä ja se onkin käyttänyt palvelua tiedottamiseen. Näin pienellä tutustumisella keskustelu näyttää galtsussa olevan järkevämpää kuin joillakin suomi 24-foorumin alueilla.

Kuinka kirjastoauto voisi hyödyntää galleriaa? Suurin käyttäjäryhmämme ovat alakoululaiset, sitten lapsiperheet ja vanhempi väestö. Galtsun käyttäjät ovat iältään juuri sitä ryhmää, joka on autossa vähemmistönä. Saisimmeko heitä asiakkaiksemme gallerian kautta? Asiaa pitää miettiä.