14.2.2010

Asia 23

Sain verkkokurssin rääpäleeni tehtyä ja nyt mietin tarkastuspyynnön jättämistä. Olo on epävarma, onko kaikki tehty tarpeeksi hyvin vai hoidinko kurssin sutaisemalla. Täytyy vielä käydä tehtäviäni läpi ja miettiä asiaa.

Jotain voisi tuosta tarkastuspyyntölomakkeesta sanoa. Olisin itse ainakin tarvinnut etukäteisvaroituksen siitä, että pitää arvioida kurssiin käytettyä aikaa. Itse olen tyytynyt siihen, että olen käyttänyt työaikaa alle kolme tuntia per tehtävä. Muuta arviota en ole mielessäni pitänyt. Koska teen työtä "pienissä paloissa" vähän tekstiä silloin tällöin ja välillä jotain muuta, en oikein pysty antamaan tarkkaa arviota. Siispä lomakkeeseen merkitsemä arvioni on aikamoinen arvaus. Tein tämänkin bloggauksen aikana välillä muuta.

Mutta eipä siinä muuta, taidan nyt postittaa tarkastuspyynnön. Toivottavasti tehtävä rääppääni kelpaavat läpimenoon, jos tarvitsee täydentää olen siihen (huoh) valmis.

Verkkokurssi eli 2+3 asiaa verkko-opetuksessa (12.2)

Verkkokurssini on siis Flickristä, ajattelin tehdä sen henkilökunnalle. Kuvaamista en kurssilla ryhdy erikseen käsittelemään, oletan sen olevan kurssilaisten hallussa ennestään. Olin aluksi epävarma siitä kannattaako kurssilaisten luoda oma Tili Flickriin vai käyttää yhteistä tiliä jonne ladata kuvia. Päädyin siihen, että kurssilla opetetaan myös tilin luonti, koska alusta asti tekemällä oppii parhaiten.

Alustaksi käy parhaiten blogi, sen kommenttikenttiä voi käyttää neuvomisessa ja keskusteluissa aiheesta. Tehtävien annoissa on mukana linkkejä jotka ohjaavat kurssilaisia eteenpäin. Heidän voi kyllä odottaa löytävän sivuja lisää kun he tutustuvat Flickriin kurssin aikana. Kurssin lopuksi voidaan kerätä kertyneet linkit yhteen listaksi kaikkien käytettäviksi.

  • Aluksi kerrotaan mitä hyötyä Flickristä on. Se on hyvä kuvien julkaisu- ja jakokanava. Kurssilaisten tehtävänä on tutustua kirjaston flickr-sivuun ja muihin kirjastoaiheisiin flickr-sivuihin. Tutustumisen jälkeen kurssilaiset kommentoisivat blogiin.

  • Käydään tekijänoikeuksia läpi ja tutustutaan flicrissä käytössä olevaan Creative Commons lisenssiin. Kurssilaiset kommentoivat taas blogiin tutustuttuaan asiaan.

  • Tämän jälkeen luodaan tili Flickriin, ladataan ensimmäiset kuvat, asiasanoitetaan ne ja luodaan niille albumi. Blogissa on tietenkin ohjeet ja kommentointimahdollisuutta käytetään neuvomiseen.

  • Viimeiseksi tutustutaan Flickrin keskusteluryhmiin. Keskusteluihin ei ole pakko osallistua, mutta kurssilaisia kannustetaan siihen tutustuttamalla heitä taas kirjastoaiheisiin keskusteluryhmiin.

31.1.2010

Opittujen asioiden soveltaminen (22.1)

Luin vielä Kate Sheehanin kirjoituksen. Yhdyn paljolti hänen ajatuksiinsa. Kirjastojen/kirjastolaisten pitää aloittaa käyttäjinä, eikä heti rynnätä tekemään asioita. Tärkeää on myös tehdä sellaista mikä tuntuu itsestä luontevalta. Itselle blogittaminen tuntui aluksi oudolta, mutta pikkuhiljaa se on tullut helpommaksi. Galtsussa en kyllä osaisi toimia, tulisi "setämäinen" olo. Uskon, että jos asia tuntuu itsestä luonnottomalta se varmasti myös näyttää siltä ulospäin. Helmet ohjeissahan on jo maininta käyttäjänä aloittamisesta ja tutustumisesta, pitäisikö sinne saada ohje "luonnollisuudesta"?

30.1.2010

Haaveen kuvat flickriin

Laitoin lisää Haave-auton kuvia flickr sivulleni.

Pura ja kokoa

En ole käynyt kertausharjoituksissa, vaan vietin pari päivää muiden osastolaisten kanssa vanhaa autoamme tyhjentäen ja uutta täyttäen. Vantaa on siis saanut uuden kirjastoauton nimeltään Haave. Uusi automme saapui talliin torstai aamuna ja reitille se lähtee maanantaina 1.2.2010.


Torstai aamuna talli kaikuu tyhjyyttään, mutta siihen se tulee.
























Siinä se on uusi automme Haave. Ulkonäön suunnitteli Väinö Heinonen, hän on vielä opiskelijanan Metropoliassa, mutta valmistuu lähiaikoina. Lisäksi hänen kuvittamansa kirja: Leevi ja Leonora oli valintalistoilla viime viikolla.





































































Valmiina ollaan.



















Vanha Lauri tyhjenee.



















Kärryjä, kärryjä ja kärryjä














Arvaisiko joku mikä tämä on ja minkä virkaa se toimittaa?

26.1.2010

Opittujen asioiden soveltaminen (22.0)

Oma blogi löytyy 23 asiaa haulla ja tietenkin Sivupenkilläkin, joten olen googlen hallussa. Eniten tehtävän mukaisilla hauilla löytyy suoraan kurssiin liittyvää tavaraa. Ensimmäisenä kurssivusto sitten kurssiblogi ja -wiki, nykyisten ja vanhojen kurssilaisten blogeja. Poliisikoulussakin näyttää menevän 23 asiaa kurssi, kurssinpitäjän blogissa oli maininta asiasta. Itse tuosta kurssista en löytänyt jälkeäkään. Pystyvätkö he hoitamaan sen verkossa näkymättömästi, vai eikö aineistoa ole vielä syntynyt?

Haluaisin kyllä, että Helmet ohjeet olisivat seikkaperäisemmät kuin "kolme ranskalaista viivaa". En tietenkään halua mitään monisivuisia ohjeita, vain vähän enemmän tietoa. Jos ohjeet ovat liian yksinkertaiset, alkavat ihmiset helposti tekemään omia tulkintoja asoista. Tämä voi johtaa hajanaisuuteen jollei ole yhteistä keskustelufoorumia, missä käydä asioita läpi.

Mietiskellään vielä (14.1)

Vaikka reflektointitehtävä meni kurssin puolivälissä, ajattelin mietiskellä vielä lisää. Päätin Ailan easimerkin mukaan numeroida tekstini, jotta pystyn helpommin tarkastamaan tehneeni kaiken. Samalla muutin blogimalliani, aloin jo kyllästyä vanhaan ulkonäköön. Verkkokurssi ja opittujen asoiden soveltaminen on enää kesken. Verkkokurssiini sainkin jotain ideoita lähipäivältä.

Eniten minua ovat vaivannneet ja vaivaavat verkon "käytöstavat" tai paremminkin, ettei niihin ole "manuaalia". Tekniseen vääntämiseen löytää aina ohjeita, mutta tavat täytyy vain oppia. Esimerkiksi deliciousista saa eniten irti hakemalla tageja ihmisten kautta. Itse arastelin merkitä verkostooni tuntamattomia ihmisiä, kunnes lähipäivänä Mace heitti, että se on delissä ihan ok, vaikkei facbookissa olekkaan. Olisikohan ollut mahdollista saada tälläista tietoutta mukaan kurssiin enemmän? Tietty voi olla, että mesessä aiheesta on keskusteltu paljonkin, pääsin osallistumaan vain muutamaan istuntoon.

Aloittelen myös jo syötteenlukijan järjestelyä. Kurssikavereiden blogit jätän seurantaan, mutta muuta roipetta alan jo vähentämään (hei hei ylen uutiset). Library Thingiinkään en ole paljoa kirjoja syksyn jälkeen ehtinyt viemään, puhumattakaan siitä, että olisin asiasanoittanut tai kirjoittanut arvosteluja. Tilin tietenkin pidän, sen verran kiinnostava palvelu se on. Flickriinkin täytyisi saada lisää tavaraa, jos vain ehtisi. Tammikuussa on kyllä harmittanut ettei ole parempaa kameraa, sen verran upeita maisemat ovat olleet.

23.1.2010

Mietitään verkkokurssia (12.1)

Kirjoitan ylös verkkokurssíni neljä tärkeintä asiaa, osan nappasin torstain tapaamisesta. Josko tämä "paperille" pistäminen siivittäisi ajatuksia eteenpäin. Jatkoa siis seuraa.
  • miksi (mitä hyötyä flickristä)
  • tekijänoikeudet
  • tekninen häslääminen (kuinka flickriä käytetään)
  • flickrin keskusteluryhmät (tämä taitaa mennä osittain ensimmäisen kohdan alle)

19.1.2010

Pelaaminen osa 2 (21.1)

Ainakin tietokoneelle siirrettyjen lautapelien osalta AASL:n dokumentin väitteet pitävät paikkansa. Mielestäni yleensäkin suuri osa strategiapeleistä kehittää artikkelissa mainituilla tavoilla ajattelua. Toivottavasti en nyt puolla liikaa harrastamaani pelilajia, varsinkin kun tietokonepelikentällä strategiapelit ovat marginaalissa.

Toiminta- ja roolipelit eivät ainakaan satunnaisesti ja yksin pelattuina täytä artikkelin väitteitä. Sen sijaan jos niitä pelaa porukalla, joutuu opettelemaan tiimissä toimimista ja miettimään strategioita. Mutta sitten taas nousee kysymys liikaa pelaamisesta. He jotka pääsevät pohtimaan strategioita ja johtamaan "klaaneja", joutuvat pelaamaan paljon. Adalmiina onkin jo kirjoittanut aiheesta ja Mikrobitissä 4/08 oli aiheesta Tapio Berschewskyn kolumni: Karkuun kaikkea. Toisaalta voi kysyä miksi paljon pelaamista pidetään ongelmana, kun taas huippu-urheilu on hyvää? Joutuuhan huippu-urheilussakin uhraamaan suunnattomasti aikaansa tavoitteiden saavuttamiseen.

17.1.2010

Pelaaminen osa 1 (21.0)

Kokeilin Aapelissa parrasvalot strategiapeliä. Ajattelin aluksi testata go-peliä mutta sitä ei voinut pelata konetta vastaan. Parrasvaloja suositeltiin samankaltaisena kuin gota. Pelit ovatkin idealtaan samanlaisia, vaikka ulkonäkö on ihan erilainen. Molemmissa pyritään valtaamaan alueita ja niitä voi myös menettää, vaikka parrasvaloissa ei varsinaista vastustajaa ollutkaan. En ole koskaan ollut innostunut pelaamisesta ihmistä vastaan verkossa, siksi jätin gon väliin.

Runescape ei hirveästi yllättänyt. Vaikka en ole roolipeleistä innostunut, olen niihin sen verran tutustunut, että mitään kovin uutta ei esiin noussut. Itse pelaan "raskaampia" strategiapelejä ja niitäkin konetta vastaan, online pelaamisen kynnys on liian korkealla. Ajattelen etten ole tarpeeksi hyvä, että lähtisin pelaamaan muita vastaan ja sitten pitäisi sitoutua pelaamaan tiettyyn aikaan. Lasten saannin jälkeen en ole ehtinyt pelaamaan edes konetta vastaan. Mikään himopelaaja en siis ole, kun pari vuotta pelaamatta on mennyt ilman suurempia vieroitusoireita.